Köyhyys satuttaa lasta

Vaikka hallitus perui päivähoitomaksuihin ehdotetut korotukset ja lupasi pienentää kaikkein pienituloisimpien perheiden maksuja, tämä ei riitä kumoamaan sitä tosiasiaa, että lapsiperheköyhyys on kasvussa.

Lapsiperheköyhyys on keskeinen uhka yhteiskunnan eheydelle. Suomessa on yli 120 000 lapsiperheköyhyydestä kärsivää.

Vaikka hallitus perui päivähoitomaksuihin ehdotetut korotukset ja lupasi pienentää kaikkein pienituloisimpien perheiden maksuja, tämä ei riitä kumoamaan sitä tosiasiaa, että lapsiperheköyhyys on kasvussa.

Hallitus linjasi keväällä, ettei uusia leikkauksia tule. Perheiden kannalta tämä on osatotuus. Kun aiemmat päätökset tulevat nyt voimaan, lapsiperheiden arjessa leikkaukset jatkuvat.

Nyt toteutuvat varhaiskasvatuksen, koulutuksen, lapsilisien ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat vahingollisia lasten hyvinvoinnille ja lisäävät lasten eriarvoistumista.

Leikkaukset vaikeuttavat erityisesti yksinhuoltajien, vajaatyöllistettyjen ja pitkäaikaistyöttömien perheiden elämää. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi myös palvelujen heikentyminen satuttaa eniten pienituloisia perheitä.

Varhaiskasvatuksella on keskeinen vaikutus siihen, minkä polun lapsen elämä saa. Esitykset päivähoito-oikeuden rajaamisesta huolestuttavat.

Varhaiskasvatus on aina ensisijaisesti lapsen oikeus. Jos tätä oikeutta rajataan, varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jää siitä erityisesti hyötyviä ja sitä tarvitsevia lapsia.

Ryhmäkokojen suureneminen päivähoidossa ja kouluissa lisää eriarvoistumista. Kaikille suurissa ryhmissä oleminen ei sovi, huomattava joukko lapsia hyötyy yksilöllisestä kohtaamisesta sekä oppimisen että sosiaalisten taitojen kehityksessä.

Lapsi, joka pienemmässä ryhmässä pärjää hyvin, voi joutua isossa ryhmässä kohtuuttomiin tilanteisiin.

Lapsiperheköyhyys on läsnä lasten arjessa. Erityisen kielteistä on se, että köyhien perheiden lapsia kiusataan enemmän kuin muita.

Niukat kulutusresurssit korostavat eriarvoisuutta ja määrittävät lapsen aseman ja osallisuuden yhteisössä. Köyhyys rajaa lapsen mahdollisuuksia pukeutua, harrastaa, matkustaa, käydä elokuvissa ja hankkia samoja älypuhelimia kuin kavereilla. Jos et pääse lomalla koskaan matkustamaan, koulun alku loman jälkeen on erityisen hankalaa, ei ole lomakokemuksia jaettavaksi.

Perheen köyhyys on lasten ja nuorten psyykkisen sairastumisen riski.

Vanhempien huolet toimeentulosta heijastuvat lapsiin. Jos vielä kaverit tyrkkii, ja jos joutuu jäämään porukan ulkopuolelle, silloin lapsi ja nuori on psyykkisesti yksin. Kaikki lapset tarvitsevat kaverin.

Lapsinäkökulma on huomioitava päätöksenteossa. Lasten ja nuorten näkemyksiä pitää kysyä ja huomioida. Meidän aikuisten ja päätöksentekijöiden velvollisuus on turvata kaikille lapsille turvallinen polku aikuisuuteen.

Eriarvoistumisen juuret ovat varhaislapsuudessa, syihin pitää puutua ponnekkaasti. Kaikille lapsille on turvattava oikeus varhaiskasvatukseen. Heille pitää opettaa toisten huomioimista – kaveria ei jätetä eikä tyrkitä.

Kasvaville nuorille on oltava säällinen mahdollisuus harrastaa, kokea, kasvaa ja kehittyä, ja tätä kautta oppia ottamaan vastuu omasta elämästä.

Nuoren kehitys ei saa eriytyä liikaa muista ikätovereista. Tämä on paitsi humanismia, myös paras turva yhteiskunnan eheydelle.

Hannu Kokki, Anestesiologian professori (Lasten anestesiologian erityispätevyys)

Itä-Suomen yliopisto

Merja Mäkisalo-Ropponen, Terveystieteiden tohtori, Kansanedustaja (sd.)

Joensuu

 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomien lukijan sanomat sivulla 20.9.2016.

Kommentoi

Please enter your comment!
Please enter your name here

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.