Skitsofrenia-alttiuteen vaikuttavat myös raskaudenaikaiset tekijät

Raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät vaikuttavat skitsofrenia-alttiuteen, etenkin perinnölliseen alttiuteen yhdistettynä

Skitsofrenia-alttius oli kohonnut niillä tutkittavilla, joiden syntymäpaino oli ollut suuri.
Raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät vaikuttavat skitsofrenia-alttiuteen, etenkin perinnölliseen alttiuteen yhdistettynä, osoittaa Helsingin yliopistossa 28.4. tarkastettava väitöstutkimus.

LL, FM Asko Wegelius selvitti väitöstutkimuksessaan syntymäpainon yhteyttä skitsofreniariskiin ja sairauden kliiniseen kuvaan suomalaisessa perheaineistossa, jossa skitsofrenian perinnöllisen alttiuden tiedetään olevan kohonnut. Työssä tarkasteltiin myös keskushermoston kehitykseen osallistuvien DISC1-polun geenien varianttien ja syntymäpainon yhteisvaikutusta skitsofrenia-alttiuteen.

Väitöstutkimus on osa THL:n Vakavien mielenterveyshäiriöiden geneettinen epidemiologia ja molekyyligeneettinen perusta -tutkimushanketta.

Syntymäpainolla on yhteys skitsofrenia-alttiuteen

Tutkimuksessa havaittiin skitsofrenia-alttiudenolevan kohonnut niillä tutkittavilla, joiden syntymäpaino oli ollut suuri (>4000 g). Lisäksi havaittiin, että suurella ja pienellä syntymäpainolla oli yhteys vaikeampaan oirekuvaan ja alentuneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn normaaliin syntymäpainoon verrattuna. Alttius sairastua skitsofreniaan oli suurentunut erityisesti niillä tutkittavilla, jotka kantoivat DISC1-polun NDE1-geenin tiettyjä variantteja ja joilla oli suuri syntymäpaino.

Syntymäpainon katsotaan heijastavan raskauden- ja synnytyksen aikaisisten olosuhteiden vaikutusta kehittyvään sikiöön. Tutkimuksen havainnot tukevat käsitystä siitä, että syntymäpainoon liittyvillä tekijöillä on yhteys keskushermoston kehitykseen ja kohonneeseen skitsofrenia-alttiuteen, ja että mm. NDE1-geenin toiminta on altis raskauden ja synnytyksen aikaisten tekijöiden vaikutukselle.

Vaikka havaintojen taustalla olevia suoria selittäviä tekijöitä ei työssä selvitetty, syntymäpainon tiedetään olevan yhteydessä äidin raskauden aikaisiin metabolisiin ja immunologisiin tekijöihin sekä myös sikiön synnytyksen aikaiseen hapenpuutteeseen.

Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä skitsofrenian kehityksellisistä luonteesta: altistavien biologisten tekijöiden vaikutus skitsofreniariskiin käynnistyy jo varhain yksilönkehityksessä.

Tuloksetantavat myös aihetta pohtia, tulisiko raskauden ja synnytyksen aikaisiin tekijöihin kiinnittää enemmän huomiota osana psykiatristen riskiryhmien neuvolatoiminnan kehittämistä. Geenitutkimus tulee tulevaisuudessa lisäämään tietoa psykiatriseen sairastamiseen liittyvistä biologisista riskitekijöistä ja myös tarjoamaan laajempia mahdollisuuksia tutkia psykiatristen sairauksien taustalla olevien geenien ja ympäristötekijöiden välisiä yhteisvaikutuksia, Wegelius sanoo.

Kommentoi

Please enter your comment!
Please enter your name here

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.