Raskaudenaikainen masennuslääkealtistus saattaa suurentaa lapsen mielenterveysriskejä

Äidin masennuslääkitys raskauden aikana saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa jälkeläisen riskiä sairastua mielenterveysongelmiin.

Raskaana olevien kannattaa keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa.

Äidin masennuslääkitys raskauden aikana saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa jälkeläisen riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Yhteys liittynee lääkkeiden lisäksi geneettiseen alttiuteen sekä äidin sairauteen.

Tutkimuksessa mielenterveysongelmat olivat yleisempiä lapsilla, joiden äidit olivat käyttäneet masennuslääkkeitä raskauden aikana ja ennen raskautta. Myös pelkkään raskauden aikana aloitettuun lääkitykseen liittyi suurentunut sairastumisriski. Yhteydet havaittiin verrattuna lapsiin, joiden äidit eivät olleet käyttäneet lainkaan masennuslääkkeitä.

Tuloksista on vaikea päätellä, miten suurelta osin yhteydet johtuvat masennuslääkityksestä ja miten paljon muista seikoista, kuten äidin sairaudesta, perinnöllisestä alttiudesta sekä äidin masennuksen vaikutuksista perheen jokapäiväiseen elämään. Se, että lapsen sairastumisriski oli suurentunut myös tapauksissa, joissa äiti oli lopettanut masennuslääkityksensä ennen raskautta, viittaa siihen, ettei vaikutus johdu pelkästään lääkealtistuksesta.

Oli tarkka mekanismi mikä tahansa, käytännössä vaikutus ei ole kovin suuri. Olettaen, että lääkkeet olivat nyt havaitun yhteyden taustalla, tässä aineistossa ainoastaan viisi jälkeläisen sairastumista tuhannesta selittyi masennuslääkealtistuksella.

Äidin masennuslääkitys on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty autismin kirjon häiriöihin sekä masennukseen ja kielellisen kehityksen viivästymiseen, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Mahdolliset riskit kannattaakin suhteuttaa lääkkeiden hyötyihin, sillä myös hoitamaton masennus voi vaarantaa raskauden. Raskaana olevien kannattaisi keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa, ja se perustuu yli 900 000 vuosina 1998–2012 syntyneen tanskalaisen rekisteritietoihin. Lapsia seurattiin pisimmillään lähes 17-vuotiaaksi.

Kommentoi

Please enter your comment!
Please enter your name here