Sotalapsen masennus saattaa siirtyä seuraavaan polveen – havaitaan vain naisilla

Suomalaisten sotalapsien mielenterveysongelmat voivat joissain tapauksissa siirtyä myös seuraavaan sukupolveen, tuore tutkimus osoittaa.

Kaikkiaan viime sotien aikana 1939-45 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta

Valtaosa sotalasten jälkeläisistä ei eroa ikätovereistaan lainkaan, mutta osalla naisista havaitaan tavallista enemmän masennusta ja muita mielialahäiriöitä.

Havainto on mielenkiintoinen, sillä muutama vuosi sitten sotalasten mielenterveyttä kartoittava tutkimus osoitti mielialahäiriöiden kasautuvan naisiin. Näyttäisikin siltä, että osassa tapauksissa näiden naisten sairastumisalttius kulkeutuu myös seuraavan sukupolven naisiin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 93 000 keskimäärin 45-vuotiaan miehen ja naisen rekisteritietoihin. Yhteensä hieman alle 3 000 osallistujan vanhempi oli ollut sotalapsena Ruotsissa. Sotalasten jälkeläisiä verrattiin serkkuihin, joiden vanhempia ei ollut lähetetty Ruotsiin.

Mielenterveysongelmien ja varsinkin mielialahäiriöiden riski oli analyysin perusteella suurentunut naisilla, joiden äidit olivat olleet sotalapsina Ruotsissa. Tämä havaittiin verrattuna naispuolisiin serkkuihin, joiden vanhemmat eivät olleet sotalapsia. Vastaavia yhteyksiä ei todettu miehillä eikä myöskään miespuolisten sotalasten tyttärillä.

Havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus lapsuuden psyykkisten traumojen ulottumisesta seuraavaan sukupolveen saakka. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä muihin väestöihin ja esimerkiksi nykypäivän pakolaislapsiin.

Vuosina 1939–1944 Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin lähetettiin tilapäisesti sodalta turvaan lähes 80 000 suomalaislasta. Yleensä lapset olivat erossa vanhemmistaan kaksi vuotta, mutta osa myös pitempään.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

 

Kommentoi

Please enter your comment!
Please enter your name here