Flunssa

Flunssa eli ylähengitysteiden virustulehdus on ylivoimaisesti yleisin ihmisen sairaus, sen oireita ovat yskä, nuha ja kuume (usein virusperäinen keuhkoputkentulehdus). Alle 3-vuotias suomalaislapsi sairastaa keskimäärin noin kymmenen flunssaa vuodessa.

Flunssan aiheuttajaviruksia on yli parisataa, niistä tärkeimmät ovat rinovirukset eli nuhavirukset ja koronavirukset. Flunssaa eivät aiheuta ”vaatteiden vähäisyys” kylmällä ilmalla tai muu kylmettyminen. Pienten lasten runsaan sairastelun syynä on runsas tartuntojen määrä ja oman puolustusjärjestelmän kehittymättömyys (useimmat virukset ovat lapselle uusia eli ei ole vielä vastustuskykyä kyseiselle virukselle).

Miten flunssa tarttuu?
Käytännön kannalta kiusallinen tosiseikka on se, että flunssapotilas alkaa tartuttaa toisia jo ennen hänen oireidensa alkamista. Niinpä flunssatartuntoja on käytännössä vaikeata välttää, vaikka varoisikin yskiviä ja nuhaisia kanssaihmisiä. Flunssan itämisaika on yleensä muutama päivä.

Flunssa tarttuu herkästi käsien kautta eli virus kulkeutuu nenäeritteestä ensin potilaan käsiin ja sitä kautta toisen lapsen käsiin ja edelleen nenään. Flunssan leviämisen ehkäisyssä käsien pesu onkin tärkein yksittäinen toimenpide niin kotona kuin päivähoidossa. Flunssa tarttuu myös ilmateitse pisaratartuntana. Reipas niistäminen sisätiloissa aiheuttaa tartuntavaaran 2 metrin säteellä, aivastaminen vielä enemmän.

Kuinka kauan flunssainen potilas tartuttaa?
Se riippuu jonkin verran aiheuttajaviruksesta. Eräät virukset häviävät nuhaeritteestä nopeasti, mutta toisia viruksia erittyy lapsen hengitysteistä vielä oireiden loputtuakin. Niinpä sanonta ”vanha flunssa ei tartu” ei kaikkien virusten kohdalla pidä paikkaansa.

Flunssa kestää usein yli viikon
Melko sitkeässä elää usko siitä, että ”normaali” flunssa kestää 3-5 päivää. Todellisuudessa esim. rinovirusten aiheuttama flunssa kestää lapsilla keskimäärin 7-12 vrk ja aikuisilla kaksikin viikkoa. Hengitystieinfektioon liittyvä kuume kestää aiheuttajaviruksesta riippuen 3-6 vrk.

Little girl blowing nose

Nuhan hoitoon on nenäliina paras lääke
Valitettavasti pienet lapset eivät osaa niistää, ja heillä erite valuukin väärään suuntaan eli nieluun, mikä lisää yskimistä. Karstaisen nenän hoitoon hyvä lääke on keittosuolatipat tai keittosuolasumutteet. Isommille lapsille voidaan käyttää nuhatippoja ja -sumutteita. Sumutteiden käyttö on yleensä kätevintä, kuten kaikki 2-3-vuotiaiden lasten vanhemmat tietävät. Nuhatippoja ja -sumutteita tulee käyttää korkeintaan noin viikonverran, sillä ne voivat pitkäaikaisessa käytössä ärsyttää nenän limakalvoa.

Yskään vesihöyryä
Paras lasten yskänlääke on vesihöyry. Vesihöyryn lämpötilalla ei ole merkitystä, kuumaa vesihöyryä ei kuumeiselle lapselle kuitenkaan tule käyttää. Paras menetelmä on laittaa lapsen sängyn viereen ilmankostutin, myös kylpyhuoneessa voidaan höyrytystä antaa esim. 10-20 minuutin jaksoissa.

Nuhaisen ja yskäisen lapsen nukkuma-alustaa on hyvä säätää niin, että pääpuoli on koholla. Jotta tämä menetelmä olisi tehokas, tulisi noston olla kuitenkin yli 30 astetta. Pinnasängyssä nukkuvalle lapselle tällainen nosto on huomattava ja lopputulos usein onkin se, että lapsi yön aikana ”valuu” sängyn jalkopäähän, jolloin sängyn pääpuolen nostamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Flunssainen lapsi saa leikkiä
Ei ole näyttöä siitä, että tavallista flunssaa potevan lapsen tulisi ”levätä” eli maata sängyssä, kun lapsen mieli tekee leikkiä. Lapsi saa itse määrätä tahdin. Kylmässä ulkoilmassa ei kuumeisen lapsen tule kuitenkaan rasittaa itseään. Päiväunet saa toki nukkua parvekkeella hyvin puettuna ja kaupassa saa käydä rattaissa. Vanhempien terve harkinta on tässäkin hyväksi.

Lähde: H.Jalanko. 100 kysymystä lastenlääkärille. Lastenlääkäri.com