Nuha

Nuha on merkki nenäontelon tulehdusreaktiosta. Limakalvon solut erittävät nestettä, johon sekoittuu tulehdussoluja ja tulehdushormoneja. Nuha aiheuttaa paitsi nenäeritteen valumisen myös nenän tukkoisuutta, joka häiritsee hengittämistä etenkin yöaikaan. Tämä johtaa herkästi lapsen toistuvaan heräilyyn.

Flunssaan liittyvä nuha

Nuha
Nuha

Ylähengitystietulehdus eli flunssa on tavallisin nuhan ja tukkoisuuden aiheuttaja kaikenikäisillä. Yleensä nenän valuminen on kurkkukivun ohella varhainen merkki alkavasta taudista. Toistuva nuha ja ”räkäisyys” ovat ongelmana erityisesti pienillä lapsilla päivähoidon aloituksen yhteydessä, jolloin lapsi altistuu jatkuvasti uusille flunssaviruksille.

Alle puolivuotiaat lapset sairastavat harvoin flunssaa, sillä heillä on suojana äidiltä saadut veren vasta-aineet. Pienen imeväisen sairastuessa flunssaan ongelmaksi muodostuu melko usein nenän tukkoisuudesta johtuva huono nukkuminen ja syöminen, kun lapsen on vaikea imeä maitoa. Joskus imeväisen nuha myös pitkittyy useamman viikon mittaiseksi jatkuvaksi tuhinaksi. Tällöin korvatilanteen tarkistaminen on tärkeätä.

Nuha tarttuu lapsesta toiseen hengitysteitse ja käsien välityksellä. Leviämistä voidaan jossain määrin vähentää hyvällä käsihygienialla ja nenän niistämisellä. Pienet lapset eivät vielä osaa tyhjentää nenäänsä niistämällä ja lima valuukin nieluun, mikä lisää yskimistä ja aiheuttaa yskiessä helposti liman oksentamista.

Pitkittynyt nuha

Nuhan jatkuminen viikkojen ajan voi pienellä lapsella johtua piilevästä korvatulehduksesta, ja korvatilanne tulisi näin tarkistaa nuhan ja limaisuuden pitkittyessä (Korvatulehdus). Kouluikäisillä ja joskus nuoremmillakin lapsilla pitkittynyt nuha voi myös olla merkki nenän sivuontelotulehduksesta. Yleinen syy on myös allerginen nuha, jota atooppiset lapset alkavat potea tavallisesti 3–5 vuoden iästä lähtien. Tavallisimmin nuhan alku ajoittuu kevääseen, kun lehtipuut alkavat kukkia. 1–2-vuotiailla allerginen nuha on harvinainen, joskaan ei mahdoton esimerkiksi ruoka-aineallergiaan liittyvä oire.

Harvinainen nuhan syy pienellä lapsella on vierasesineen joutuminen sieraimeen, jolloin toisesta sieraimesta valuu paksua märkää. Vierasesinettä epäiltäessä on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Hoito

Vaikka flunssaan liittyvä nuha on yleisin sairausoire niin lapsilla kuin aikuisillakin, kovin tehokasta hoitoa siihen ei tunneta. Infektionuhaan ei ole juuri muuta hoitokeinoa kuin niistäminen. Nenäliinan käyttö on tärkeätä, mutta pienimmiltä nuhapotilailta se ei onnistu, vaan nenäerite valuu nieluun ja erityisesti yöaikaan aiheuttaa yskimistä.

Pienillä lapsilla nenän karstaisuutta voi helpottaa apteekista saatavilla keittosuolatipoilla ja -sumutteilla, jotka ovat täysin turvallisia. Isommille lapsille voi käyttää nuhatippoja ja -sumutteita, kuitenkin korkeintaan viikon ajan. Pidempi aikaisessa käytössä ne voivat aiheuttaa nenän limakalvon ärsytystä.

Lapsen oloa voidaan helpottaa myös pystyasennolla. Sängyn pääpuolen jalkojen alle asetetaan tukevat korokkeet esim. kirjapinot.

Milloin hoitoon?

  • Nuhainen lapsi muuttuu kivuliaaksi ja alkaa heräillä öisin.
  • Yhtämittainen nuha jatkuu 2–3 viikkoa.
  • Nuhaan liittyy kipua ja painon tunnetta poskipäissä tai otsassa.
  • Nuhaisen lapsen silmät alkavat rähmiä.
  • Pitkittyneeseen nuhan liittyy kutinaa, aivastelua tai silmien punoitusta ja vetistelyä.
  • Vain toisesta sieraimesta valuu jatkuvasti märkäistä eritettä

Alle kaksi viikkoa kestäneen nuhan takia ei tarvitse lähteä lääkärille, mikäli lapsi muuten voi hyvin. Jos nuha pitkittyy ja se on kausiluonteista, voi aiheuttajana olla allergia. Allergiseen nuhaan liittyy usein silmien kutinaa ja punoitusta. Kouluikäisillä lapsilla saattaa pitkittyneeseen nuhaan liittyä myös poskiontelon tulehdus, joka vaatii hoitoa.

Lähde: www.terveyskirjasto.fi, HUS