Päänsärky

Päänsärky ja kuume
Äkillistä lyhytkestoista päänsärkyä saattaa esiintyä minkä tahansa infektiotaudin yhteydessä, joskin se on tavallisinta nenän sivuontelotulehduksen ja välikorvan tulehduksen yhteydessä. Mikäli kuumeeseen ja päänsärkyyn liittyy voimakas väsymystä, tajunnanhäiriöitä, kouristelua, oksentelua, pahoinvointia tai silmien valonarkuutta, on syytä heti ottaa yhteys lääkäriin.Girl with headache

Jännityspäänsärky
Toistuva päänsärky on useimmiten luonteeltaan toiminnallista eli päänsäryn takana ei ole elimellistä vikaa. Tavallisinta lasten päänsäryn tyyppiä kutsutaan jännityspäänsäryksi kuten aikuisillakin. Se saattaa liittyä jännittämiseen tai masennukseen, mutta usein selvää yhteyttä stressitilanteisiin ei löydy. Sen sijaan särky voi liittyä niskalihasten jännitykseen kuten aikuisilla. Jännityspäänsärky on voimakkuudeltaan vaihtelevaa, se tuntuu yleensä kauttaaltaan pään alueella eikä siihen liity oksentelua tai valonarkuutta silmissä. Se esiintyy usein iltapäivisin koulun jälkeen tai iltaisin, harvoin viikonloppuisin tai loma-aikoina. Jännityspäänsärystä kärsivät lapset ovat usein tunnollisia ja itsensä suhteen vaativia.

Migreeni
Migreeni on toinen toiminnallisen päänsäryn tyyppi, jota esiintyy myös lapsilla. Migreeni puhkeaa tavallisimmin esikoulun tai koulun alkamisen aikoihin, ja migreenistä kärsivien lasten määrä kasvaa tasaisesti murrosiän kynnykselle asti. Taipumus migreeniin on vahvasti perinnöllistä; usein toinen vanhemmista tai lähisukulainen on sairastanut migreeniä lapsena.

Migreenisärky on toispuoleista tai ainakin alkaa toispuoleisena. Se on sykkivää ja niin voimakasta, että lapsen normaali toiminta häiriintyy ja hän vetäytyy hämärään, hiljaiseen huoneeseen eikä halua leikkiä. Osalla migreenipotilaista esiintyy ns. auraoireita eli näköhäiriöitä, puhevaikeuksia tai puutumista. Migreenikohtaukseen myös tyypillisesti liittyy pahoinvointia tai oksentelua ja usein valonarkuutta tai ääniherkkyyttä. Migreenikohtaukset alkavat toisinaan jonkin laukaisevan tekijän seurauksena. Tällaisena voi toimia esim. välkkyvä valo tai psyykkinen stressi. Kohtaukset kestävä parista tunnista yli vuorokauteen. Rajanveto jännityspäänsäryn ja migreenin välillä ei aina ole selvä ja samalla lapsella saattaa esiintyä kummankin tyyppistä oireilua.

Hoito
Päänsäryn hoitoon käytetään tulehduskipulääkkeitä. Parasetamoli on hyvin käyttökelpoinen ja sitä, kuten muitakin lääkkeitä, annostellaan pakkauksessa olevien ohjeiden mukaisesti.

On kuitenkin tärkeätä, että särkylääke annetaan mahdollisimman varhain kohtauksen alettua ja annos on riittävä.

Milloin päänsärkypotilas lääkäriin?
Tavallinen, yksittäinen päänsärkykohtaus voidaan hyvin hoitaa kotona parasetamolilla. Seuraavanlaisissa tilanteissa lääkärissäkäynti on aiheellinen:

Lapsella on kuumetta ja voimakas päänsärky, joka ei hellitä kuumelääkkeillä. Etenkin jos päänsärkyyn liittyy oksentelua, valonarkuutta silmissä tai tajunnanhäiriöitä.
Lapsella toistuvia, voimakkaita päänsärkykohtauksia.
Lapsella useana perättäisenä päivänä särkyä.
Päänsärkyyn liittyy muita oireita, kuten huimausta, pahoinvointia, raajojen puutumista tai muistihäiriöitä.